Hieman ennen aamu kahta on aina yhtä hyvä avata blogi :D
Anyway, ihan näin alkuun hyvä varmaan mainita että anoreksia tai "tutummin" ana, on mulle elämäntapa, muille se voi olla sairaus mutta mä oon hyväksyny sen elämäntavakseni.
Pelkää en siedän sitä tiedän sen, enkä näillä näkymillä ole aikeissa edes harkita parantumista, eihän mulla ole mitään mistä parantua. Mun sisällä vaan asu se paha, joka värittää ja joskus tuhoaa mun elämää mutta silti se on ollu osa mua jo kauan ja tulee olemaan. Meidän liitto tulee kestämään maaliin asti.
Mun elämää vaikeuttaa mun sisällä kasvava vauva, jonka parasta mun pitäis varmaan ajatella mut silti mä haluun laihtuu enkä aio sallia sitä että mun paino nousee. Oikeestaan tästä raskaudesta on ollu hyötyäki, tää aiheuttaa niin hirveetä pahoinvointia että oksentelen jatkuvasti. Oksentelin mä ennen tätäki mutta nyt kaikki ne turvallisetki ruuat tulee ylös. Ja paino juoksee alas.
Tän ansioista voin hyvin sanoo monist ruuist et en voi syödä niitä koska pelkään että ne nousee ylös. Ja noi ruuathan on Basic kotiruokaa yms miss on liikaa kalorei ja liikaa pureksittavaa. Syön mieluummin mulle turvallisia ja kevyitä ja nyt ofc hienoa ruokaa. Mut mun miesystävä tekee tästä kauheen vaikeeta. Onneks oon päivät pitkät yksin eikä kukaan voi vahtia mitä syön vai syönkö ollenkaan ;D Mut silti mä toisinaan repsahdan ruokaan :(
Täss on ollu paljo päiviä, jolloin toivoisin oikeestaan joutuvani osastolle tms ja voisin ottaa askeleen parantua tai no normalisoitua (mut mikä sit on normaalia, mulle tästä kaikest on jo tullu normaalia).
Mut sit ana muistuttaa et osastolla joutuisin oikeesti syömään ja siel vois olla paljo mun ja sen inhoomia ruokia. Ja sit mun paino ainaki nousis! Ja se EI todellakaan saa nousta enää yhtää. Ainut sallittu suunta on alas. Eli unohdetaan se osastohaaveilu jonneki tulevaisuuteen, ehkä sinne ku oon niii laiha et tarviin sitä. Se välillä onki mun goals, olla nii laiha et joutuis pakkohoitoo. Mut tuskin sillonkaan osastohoito tms ois mitenkään hauskaa koettavaa.
Mun on pakko päästä takas kevyeksi, alle viidenkymmenen kilon! Alle neljänkymmenenki ehkä!
Sillä nyt oon ihan liian lihava... 59-60kg, tota väliä mun vaaka näyttää vähän väliä.
Otin nyt testiin koliini tabut, ne kuulemma auttaa rasvan poltossa ja tehostaa aineenvaihduntaa, eli ne voi auttaa mua pitää painon alle kuudenkymmenen ja kohti mun tavoitteita.
Huomenna starttaan todennäköisesti jonkun dietin, joten lisää juttua on kyllä tuloss ;)
ps. Kuvat Googlest (hakusanoilla; Anorexia quotes & bonespo)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti